Ekososiaalinen kasvatus

Pyrimme paitsi kuvaamaan ja ymmärtämään, myös aistimaan ja kokemaan elämän keskinäisriippuvuuksia ja sitä kautta suuntautumaan kohti kestävän elämäntavan rakentamista.

Tutkimushanke 2019–2023

Hankkeen tavoitteena on  hahmotella sekä ekososiaalisen kasvatuksen filosofista perustaa että kehittää ekososiaalisen kasvatuksen pedagogisia käytäntöjä. Ekososiaalinen kasvatus pyrkii vastaamaan niihin kasvatuksen haasteisiin, mitä ekokriisin aikakausi on tuonut esiin. Filosofinen tarkastelu kohdistuu siihen, miten ihminen ja ihmisen (eko)sosiaalisuus suhteessa muihin ihmisyksilöihin ja myös muuhun elämään voidaan ymmärtää. Filosofisesti on tärkeää pohtia kasvatuksen ihmiskeskeisiä käytäntöjä sekä sitä, miten ihmiskeskeisyys on johtanut tuhoavaan luontosuhteeseen ja luontoyhteyden katkeamiseen. Aistillisesti herkemmän kokemuksellisuuden kautta voidaan luoda pedagogisia keinoja, joilla monenlaiset eliöt voidaan ottaa paremmin huomioon ihmisen toiminnassa.

Ekososiaalinen kasvatus on kasvatuksen ala, joka ammentaa ympäristökasvatuksesta ja kestävän kehityksen kasvatuksesta. Niistä se eroaa kuitenkin siinä, että ekososiaalisessa kasvatuksessa korostetaan ihmisen ja muun elämän vuorovaikutussuhteen ymmärtämisen välttämättömyyttä. Ekososiaalisen kasvatuksen taustalla vaikuttaa siis ajatus, että ihmisen (eko)sosiaalinen elämä on aina monilajinen. 


Myös nykybiologian tietämyksen mukaan ihmiset eivät ole yksilöitä perinteisessä mielessä, vaan esimerkiksi ihmisen terveys, immuniteetti ja mielialatkin ovat riippuvaisia ihmisessä itsessään olevista mikro-organismeista, kuten hyödyllisistä bakteereista (Gilbert ym. 2012). Ekososiaalisessa kasvatuksessa pyritään paitsi kuvaamaan ja ymmärtämään, myös aistimaan ja kokemaan elämän keskinäisriippuvuuksia ja sitä kautta suuntautumaan kohti kestävän elämäntavan rakentamista.


(Luonnon)tieteen tuottamaa “objektiivista” tietoa on perinteisesti pidetty ensisijaisena suhteessa “subjektiiviseen” keholliseen tietoon (Mies & Shiva 2014). Tiedon lisääminen esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ei kuitenkaan välttämättä saa meitä muuttamaan käytöstämme kestävämpään suuntaan. Luonnontieteiden luomaa tietoa toki tarvitaan edelleenkin ympäristöongelmien käytännönratkaisujen tueksi, mutta tässä tutkimushankkeessa haluamme tutkia ja tuoda esiin nimenomaan kehollisen tiedon (Lakoff & Johnson 1999; Merleau-Ponty 2008; Värri 2018) roolia luontoyhteyden (Kellert & Wilson 1993; Mayer & Franz 2004; Nurmio 2000) syntymisessä ja vahvistamisessa. Toisin sanoen tutkimusintressimme kohdistuu siihen, miten on mahdollista kohdata sellaisia kokemuksia maailmasta, jotka eivät välity vain rationaalisen, objektivoivan tiedon kautta (ks. myös Häggström 2019; Välimäki & Torvinen 2014).



Hankkeen tutkijat:

Tutkija Raisa Foster, Tampere

Väitöskirjatutkija Sami Keto, Tampereen yliopisto

Post doc -tutkija Jani Pulkki, Tampereen yliopisto

Apulaisprofessori Arto O. Salonen, Itä-Suomen yliopisto

Professori Veli-Matti Värri, Tampereen yliopisto

Hanketta tukevat:

TAH_logo2-me.png
nessling_logo_eng-me.jpg
Vihrea-logo-jpg-me.jpg
el%C3%A4m%C3%A4nverkko2-me.jpeg

Ekososiaalinen kasvatus – elämänverkkokurssi

Kurssi on toteutettu 2019 Tiina ja Antti Herlinin Säätiön tuella, mutta sen voi edelleen opiskella itsenäisesti omaan tahtiin. Tervetuloa kurssille!

Yhteystiedot

050 345 1847 (Raisa)

040 062 8292 (Sami

toimisto@ekososiaalinenkasvatus.fi

Ekososiaalinen kasvatus

 #elämänverkkokurssi

Maksuton kurssi kaikille kestävästä hyvinvoinnista kiinnostuneille.

© Raisa Foster & Sami Keto, 2019